Hiekkalaatikolla

Taidanpa pienen elämä päivityksen kirjoitella tänne taas kun tuntuu, että viikot ja kuukaudet vain menee pientä ihmetellessä ja arkea pyöritellessä.

Olen ottanut tästä kesästä ilon irti kyllä sillä nyt kun tiedän, että syksyllä lähden opiskelemaan vaatturiksi itseäni niin ajattelen olevani lomalla ja haluan olla pojan ja vaimon kanssa vielä niin paljon kuin ehdin ennen kuin pitkät arkiviikot alkavat. 

Kuvailtiinkin tuossa yhdessä vähän viime päivien kulkua ja haluan näyttää vähän meidän hiekkalaatikkoleikkejä ja kuinka vanhempana saa toisen mahdollisuuden päästä itsekkin temmeltämään hyvällä syyllä hiekkalaatikolle. Suoraan sanottuna tuntuukin, että itse olen siellä paljon innokkaampana kaikkea rakentelemassa vielä kun toinen opettelee syömään hiekkaa lapiolla ja odotankin jo kovin, että voimme ihan yhdessä tehdä kaikenlaista kivaa. 

On ollut hienoa päästää se oma sisäinen pikkupoika valloilleen joka oli vielä vuosi sitten tiukkaan suljettuna mieleni sopukoissa eikä se ole tuntunut hetkeäkään vaivaannuttavalta. päinvastoin olen ylpeä siitä että osaan vielä leikkiä ja eläytyä lapseni leikkeihin ja haluan kaikkien näkevän sen minkälainen isä olen.

Ajatus siitä minkälainen varisparvi näyttää pihassa pyörivän kun olemme täällä nukkuvan lähiön keskellä vain hymyilyttää itseäni tänä päivänä ja elämä ei ole ikinä paremmalta maistunut ollessani iloinen siitä mitä olen, mitä olen saanut ja mitä minulla on ollessani täysin oma itseni tehden asiat omalla tavallani, yhtenä isona pikkupoikana iloisesti moikaten ohitse menevillä. 

Kipeämmätkin päivät ovat kesäauringossa helpompia kun ei suhtaudu elämään pelolla ja ennakkoluuloilla vaan uskaltaa olla itseäänkin kohtaan hyväntahtoisempi ja antaa keholle aikaa levätä ja palautua, mutta siitä sitten ehkä enemmän joku toinen päivä.

Ohessa vielä tuotoksia hiekkalaatikolta!